Aivan mahtavaa! Suomi taistelee leijonansydämin MM-kullasta - hienoa pojat! Suomi on todistanut muulle maailmalle, että pohjamudista noustaan ja ryhti kasvatetaan takaisin, vaikka meidät kuinka puskettaisiin maahan.
Kesä on saapunut pohjolaan ja sen kunniaksi järjestimme kuvaussessiot kaverini Kiran kanssa. Ostin tiistaina aivan ihanan hameen, joka pääsi sitten kuvauksiin mukaan. Tässä hieman kuvia ihanasta päivästä ja missä muualla sitä olla, kuin metsässä. Puskajussit kunniaan!
Kuvat on otettu omalla kamerallani, rakkaallani. Kyseessä on Nikon D3100, täysin perusjärjestelmäkamera vailla luksusominaisuuksia ja vaativan tason putkia ja runkoa. Olen kuitenkin pitänyt kamerasta siitä lähtien, kun sain sen ja tuossa se on rinnalla pysynyt. Jonain päivänä aion säästää parempaan putkeen mutta juuri nyt opiskelijabudjetissa ei ole joustovaraa... Tämän hetkiset putkeni ovat kittiputkia, eli paketissa mukana tulleita ja ne ovat 55-200mm ja 18-55mm. Käytän ensimmäistä useimmiten, sillä lyhyempi on hieman rikki ja yksinkertaisesti valovoimaltaan huono.
Jumaloikaa Kiran ihania kenkiä!
Pelkästään mahtavan fiilistelyn ja Cabun selkään kaipaamisen takia tässä myös muutama kuva viimeisimmiltä treenikerroilta! Tallilla ovat alkaneet hevosten syöttelykaudet, eli saamme viedä hevosia nurmea syömään. Siitä jo viimeistään tietää, että kesä on tullut! (Ja tallipääskysistä!)
Tällä kertaa runsas kuvapostaus kuluneilta päiviltä! Auringossa kärähtäneenä olen palannut mahtavalta seuramestaruuspäivältä, joka oli täynnä ihania ystäviä, hyviä kuvia, aurinkoa, pizzaa ja onnistumisia! Mukaan mahtui myös naurua, aurinkovoidetta ja pokaaleja.
Perjantaina ratsastin taas Jollylla, jes! Tunti meni mahtavasti, vaikeasti, mutta hyvin ja lopputunnista paremmin kuin viimeksi. Löysimme säädöt aivan mahtavasti laukkaan ja pystyin säätelemään hevosen askelta aivan mieleni mukaan - ihanaa. Tällä kertaa kuvaaja oli mukana ja saatte ihastella muutamaa onnistunutta otosta, kuvista kiitos ystävälleni Millalle.
Huomaatte varmasti, että oikeanlainen liikkeeseen mukautuminen on vielä kaukana...
Mahtavat laukkaympyrät eivät jättäneet kylmäksi!!
Hieno poni<3
Jolly on tosiaan lähes 174cm korkea ruunapoika, zweibrücker rodultaan ja Belgiasta Suomeen tullut. Oli suurimman osan tunnista hyvin jännittynyt meluisan ympäristön takia (on hyyvin herkkä!) mutta rauhoittui vihdoin loppuraveissa ja -laukoissa.
Ennen tuntia otimme myös kuvia Beethowenista hoitajan kanssa ja aivan ihania kuvia Rasmuksen kanssa, meidän kuvistamme kiitos maagiselle Kiralle!
Minustakin kerrankin kuva!
tui pupuli
Sunnuntaina olin seurani seuramestaruuksissa katsomassa ja avustamassa! Olin alunperin sopinut vain kuvaavani, olevani kassaneitinä (ja leipovani) ja laittavani kaverini yhden ponin valmiiksi kisoja varten. Päädyin kuitenkin laittamaan Rasmuksen sen ratsastajalle ja avaamaan porttia Helppo C-luokassa. Tämä ei yhtään haitannut, saimpahan aurinkoa ja tekemistä! Vaikka paloin otsasta ja toisesta olkapäästä, oli päivä sen arvoinen kuten aina.
Tässä teille mielestäni parhaimpia otoksia tältä päivältä! (EI KOPIOINTIA!)
Tällaista tällä kertaa! Nyt tsemppiä kaikille tuleville viikoille, jaksetaan vielä viimeiset päivät ennen kesälomaa!
Uuden blogin huumassa yhä kulkevana tahdoin jälleen kirjoittaa teille jostakin. Mieleeni tuli muutaman viikon takainen estetunti Vihdin Ratsutallilla (aivan ihana hevosparatiisi <3).
Kyhäsin teille videon, ensimmäisen kunnollisen pitkään aikaan - älkää siis kyylätkö laatua vaan kuvia ja videoita! Videot otti isäni ja kuvista iso kiitos Veeralle! Videon taustalla soi tämänpäiväinen hypetysbiisini, 5 Seconds of Summer - She Looks So Beautiful.
Minun ei kuulunut alunperin mennä Kingi-nimisellä hevosella tuolla tunnilla. En itseasiassa ennen tuota päivää ollut koskaan edes ratsastanut sillä. Oikea ratsuni oli kuitenkin joutunut lepotauolle riehuttuaan tarhassa enkä voinut muuta, kuin kivuta täysin uuden hevosen selkään. En osannut odottaa mitään mutten todellakaan pettynyt - Kingi oli todella mahtava!
Aloitimme tunnin taivutellen käynnissä ja ravissa. Kingi vaikutti ensi alkuun hieman varautuneelta ja kömpelöltä, eikä tahtonut lähteä liikkeelle juuri ollenkaan. Heppa vertyi kuitenkin raviin päästyään ja huolimatta hyvin omalaatuisesta raviaskeleestaan jatkoimme matkaa lämmitellen esteitä varten.
Kun aloitimme esteet Kingi taisi todella herätä, sillä lopulta siltä ei löytynyt enää kuin kaksi vaihdetta - käynti ja laukka! Kingin estelaukka oli todella miellyttävä ja juuri sopivan eteenpäinpyrkivä, sitä pystyi säätelemään vaikka vauhti oli usein aikamoinen. Itse olin alkutunnista hieman tasapainoton, mikä näkyi laukassa. Kello oli 10 sunnuntaiaamuna, oli 20 celsiusastetta lämmintä ja olin valinnut tumman pitkähihaisen paidan vaatetuksekseni. Voitte tästä ja ajankohdasta päätellä, etten ollut täydessä vedossani ja opettajan huomautusta ennen jalustimeni olivat liian pitkät. Sain nimittäin asiantuntevalta ja hauskalta opettajalta kuulla, että Kingi inhoaa sitä, kun ihmisen takapuoli osuu satulaan laukassa. Kaksi jalustinreikää lyhyemmillä jalustimilla ja yhden asian viisaampana jatkoimme matkaa verryttelyesteille!
Tässä verryttelyesteemme
Aloitimme kaarevalla uralla olevalla esteellä, aloituskorkeutemme esteissä oli 40-50cm. Kingi osoitti taitonsa esteillä ensihypyistä lähtien asettaen itse suurimman osan askelistaan ja löytäen hienosti paikat. Tunti ei kuitenkaan kulunut matkustaessa, sillä jouduin säätelemään vauhtia ja menosuuntaa, joka oli muutaman kerran pahasti hukassa. Ratsastimme muutama päivä sitten kisattujen kisojen esterataa ja lisäsimme verryttelyesteisiimme aina muutamat sarjat ja sen jälkeen hyppäsimme lopuksi kaksi kertaa koko radan ensin matalemmilla ja sitten korkeammilla, noin 70-80cm korkeilla esteillä. Viimeinen este oli valkovihreä okseri ja sitä oli mahtava hypätä! Itseluottamukseni on monien kivuliaitten ja vähemmän kivuliaitten sattumusten takia inhottavan matalalla korkeilla esteillä ja minua jännitti hypätä noin 80cm korkea okseri. Opettaja antoi kuitenkin hienot eväät hyppyyn ja pystyin rentoutumaan - pääsimme yli! Istuntani oli aivan varmasti kenottava mutta se oli toispuoleista siinä tilanetessa, sillä olin ylittänyt itseni.
Tuossa tunnin keskivaihessa myös onnistuimme kaatamaan kokonaisen esteen! Vihreävalkoinen okseri ja kyseinen sarjan ensimmäinen este olivat niin lähekkäin, että Kingi olisi tahtonut hypätä toisen ja minä taas toisen. Suuntaan ei saatu selvyyttä, joten tähtäsimme tolppaan ja minun jalkani avulla kaadoimme koko esteen. Viisastuneina saimme kyllä lopulta selvyyden suuntaan mutta kyseinen tapahtuma antoi kyllä naurun aihetta koko porukassa!
Tässä (pieneltä näyttävä) viimeinen okseri! Hyvä me!
Jäin kaipaamaan Balleriinan, eli hevosen jolla minun kuului ratsastaa, seuraa ja mahtavaa ratsastettavuutta mutta tunti Kingin kanssa oli hyvin opettavainen ja mahtava! Ratsastusseuraa minulle antoi kaverini Mirka, joka meni kyseisen tallin Vagur-ponilla.
<3
Vihtiin olen menossa myös myöhemmin tänä vuonna kunhan budjetti antaa varaa - sitä päivää odotellessa!
Onko teillä ratsastuspelkoja? Kertokaa niistä ja kommentteja videoon joko Youtubessa, tai kommenteissa!
Hei ja tervetuloa lukemaan blogiani! Olen siis 17-vuotias tyttö Espoosta ja harrastan pääasiassa valokuvausta ja ratsastusta. Minulla on kaksi hoitohevosta ja koira, joka itseasiassa räksyttää minulle juuri nyt, sillä tahtoisi karata takapihaltamme vapauteen. Tässä postauksessa saatte kuitenkin nauttia vanhoista kuvista ja puhelimella otetuista (kamalalaatuisista) otoksista, ettekä minusta juoksemassa koirani perässä.
Tänään kerron teille menneestä varsinaisen tapahtumarikkaasta viikostani! Aloitetaan lyhyesti keskiviikosta, joka on hoitopäiväni. Keskiviikkoisin hoidan Rasmusta. Rasmus on pian 9 vuotta täyttävä puoliveriruuna ja asustaa toisen hoitohevoseni kera Leppävaaran ratsastuskoululla. Ratsastan myös kyseisellä tallilla, joten suurin osa hevospostauksistani sijoittuu sinne.
Keskiviikkona Rasmus oli tosi ihana vaikkakin ärsyttävän kärsimätön ja tahtoi heilua vähän joka suuntaan. Hepalla on sellainen paha tapa ettei se jaksa rauhoittua. Oli kerrankin hyvä sää ja harjailin ruunaa ulkona varmasti yli 15 minuuttia, emme malta odottaa ruohonsyöttelysäitä!
#horseselfie
Torstaisin hoidan Cabua ja perjantaina taas Rasmusta. Torstai oli tehopäivä. Tein ihan kaikkea, autoin ponilapsia ja hoidin varusteita ja vietin todella paljon aikaa hepon kanssa, sillä sillä ratsastettiin vasta illemmalla. Cabu oli mahtavan sosiaalisella tuulella torstaina, se harvoin nimittäin jaksaa innostua ihmisistä.
ponilapsen ratsu, ihana Liselotte
Perjantaina Rasmukselle jäi hirmu vähän aikaa saavuttuani vasta neljältä tallille ja ratsastamaan menin itse kello seitsemältä. Viime viikot olen ratsastanut Beethowen-nimisellä andalusialaisruunalla. Tällä viikolla minulle oli kuitenkin vaihdettu Jolly Jumper niminen todella isokokoinen ja -liikkeinen ruuna, jolla en ollut koskaan mennyt. Jännitin tuntia koko illan mutta päästyäni selkään kokosin itseni. Puolituntinen tunnille laitto kului erikoisvarusteiden (tutit, korvahuppu, romaani, gramaani, imppauspanta...) kanssa säätäessä eikä keskittymisen herpaantumiselle ollut tunnillakaan tilaa.
Jolly on todella erikoinen ratsastettava ja hyvin herkkä. Ihana lehmänkirjava ruuna oli kuitenkin yllättävän miellyttävä ratsastaa ja sopiva haaste! Useamman kerran yhteinen sävel oli hieman hakusessa ja suunnasta ja vauhdista oli eripuraa mutta hevonen on minulle (olen hitaiden hevosten eteenpäinratsastaja) suuri haaste ratsastettavuutensa takia. Taisin roikkua hevosessa suurimman osan tunnista mutta tästä on matka vain eteenpäin. Loppuraveissa Jolly oli jo todella rento ja uskaltauduin hyväksymään isot askeleet isoina askeleina enkä liioiteltuna vauhtina ja hallitsemattomuutena. Laukassa Jolly puski hyvin paljon ulospäin, jonka takia ympyrällä laukan ylläpitäminen oli vaikeaa, tässäkin varmasti rutiinilla päästäisiin parempiin tuloksiin. Tykkäsin hepasta kuitenkin alkuvaikeuksista huolimatta hirmupaljon ja saa nähdä menenkö sillä ensi viikolla. Kuvaaja tunnilla ei ollut, joten joudutte tyytymään pariin kuvankipaleeseen, joita olen hepasta ottanut aikaisemmin.
Beethowen-hepo tuli haistelemaan!
Jollyn silmät ovat ihan hurjan hienot ja ilmeikkäät
Tässä oli ensimmäinen postaus, mitä mieltä olette ja mitä haluaisitte lisää? Kuvia, analysointia, koiria, hevosia vaiko videoita? Kertokaa mielipiteitänne, ne ovat tärkeitä!
