lauantai 15. elokuuta 2015

58: Tuhkimotarina

 Hyvää huomenta ja päivää! Kesäloma on ohi, arkeen on palattu ja koulu kuten myös syyskausi on saatu aloitettua. Aamuherätykset ja läksyt aiheuttavat vielä paheksuntaa mutta ratsastuksen palautuminen viikkorytmiini on ollut odotettu muutos. Kauan kaivatut ratsastustunnit ovat lähteneet hyvin käyntiin "uudenvanhan" tutun, prinsessatamma Cinderellan, kanssa. Perjantaina ratsastin tammalla kolmatta kertaa sitten viime talven, jolloin tamman kanssa saatiin tehdä töitä kahden tunnin ajan. Pakko sanoa, että harvemmin olen näin lyhyessä ajassa niin myyty kuin olen. Cinderella on osoittautunut todella lupaavaksi, mukavaksi ja yhteistyöhaluiseksi nuoreksi hevoseksi. Sillä on kaiken lisäksi vieläpä liikettä ja omia oikkujaan, joita ilman hevoset tuskin olisivat yksilöinä yhtä kiinnostavia.


Viime viikon perjantaina pääsimme maastoilemaan upeana kesäiltana, jolloin lämpimät auringonsäteet siivilöityivät koivupolun oksien lomasta hiekkatielle. En olisi voinut kuvitella parempaa ajankohtaa maastoreissulle ja ratsastus olikin ihana pako tulevasta koulunalusta ja viimeisen lukiovuoden stressaamisesta.


Tänä perjantaina oikea treenaaminen alkoi kunnolla ja työnteon määrä palautti minut euforioistani maanpinnalle. Kauden aivan ensimmäinen tunti oli ollut vaativa, sillä olin ratsastanut kesän aikana kahdesti ja istunut niin ison ja hontelon hevosen selässä viimeksi useita kuukausia sitten. Tunsin itseni oudoksi ja kömpelöksi Cinderellan selässä puhumattakaan hevosesta, joka kiemurteli allani kuin käärme eikä rauhoittunut epätasaisuuteni ansiosta. Nyt perjantaina kaikki parani kuitenkin, sillä löysin työtahtini ja keskittymiskykyni. Pystyin keskittymään itseeni, hevoseen ja käyttämään hyödyksi oppimaani, jonka olin ehtinyt kadottaa otteestani kesällä. Oli ihanaa huomata, kuinka itsensä ja hevosen yhteinen työnteko löysi yhteisen tahdin ja sävelen ja tamma parani tunnin edetessä aste kerrallaan. Lopputunnista en osannut olla muuta kuin todella tyytyväinen.


Uusi kausi tuo kuitenkin myös uusia haasteita hyvästä tunteesta huolimatta. Aion puskea itseäni pidemmälle tunti tunnilta puhumattakaan opettajan asettamista tavoitteista ja siitä, millaisia paineita asetan itselleni. Tahtonani ja tarkoituksenani on kuitenkin löytää yhä parempi, yhtenäisempi kuva siitä, miten hevosta voi ratsastaa parempivointiseksi ja toimivammaksi. Ehkäpä tämän kauden aikana löydän jopa oman tasapainoni, jolloin voin paremmin auttaa hevosia. Aivan uudistuneella puhdilla ja innolla olen siis lähtemässä tähän kauteen, jokaisen tunnin jälkeen alan taas odottamaan innolla seuraavaa ja mitä mieluummin jaan treenikerrat Cinderellan kanssa, joka tunti tunnilta tuntuu upeammalta hevoselta ja hauskemmalta persoonalta.